Verotukseen muutoksia vuodelle 2026

Työnantajan maksamat oikeudenkäyntikulut verottomiksi

Työnantaja voi tietyin edellytyksin kustantaa työntekijälleen oikeudellista neuvontaa verovapaasti 1.1.2026 alkaen (TVL 69 e §). Oikeudellinen neuvonta voi liittyä rikosasioihin, riita-asioihin sekä hallinnollisten seuraamuksien määräämiseen. Oikeudellisen neuvonnan kustannuksilla tarkoitetaan asian selvittämisestä, esitutkinnasta, syyteharkinnasta, sovintoneuvotteluista ja oikeudenkäynnistä työntekijälle aiheutuneita kustannuksia. Verovapaa oikeudellinen neuvonta koskee myös toimitusjohtajaa sekä hallituksen jäsentä.

Oikeudellisen neuvonnan verovapaudelle on seuraavat edellytykset:

• Työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset.
• Oikeudellista neuvontaa koskeva asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista.
• Ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimineensa lain vastaisesti jo tekohetkellä.
• Työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja työntekijä sitoutuu suoritta-maan mahdollisesti myöhemmin muualta samansa korvauksen työnantajalle.

Muutoksia osakevaihdossa hankittujen osakkeiden arvostukseen nettovarallisuuslaskennassa

Keskenään etuyhteydessä olevien osapuolten välisessä osakevaihdossa hankitut osakkeet arvostetaan hankkivan yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon 1.1.2026 alkaen (EVL 52 f.5 § ja VAL 3.9 §).

Bonusten veronalaisuus

Luottojen, talletusten ja sijoitusten perusteella kertyvät asiakasedut ovat osittain veronalaisia 1.1.2026 alkaen (TVL 53 c §). Asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanar-voinen etu on luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy tai sen määrä muodostuu yk-sityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella. Etu olisi kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin kuin se käytettäisiin tai se kohdistuisi edellä mainittuihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin eikä etua maksettaisi rahana tai siihen verrattavalla tavalla. Lisäksi verovapaus edellyttäisi, että asiakas ei voisi vaikuttaa edun käyttökohteeseen.

Ehdollisen kauppahinnan verotusvuosi

Kauppakirjassa on voitu sopia tulevaisuudessa maksettavasta ehdollisesta lisäkauppahinnasta, joka mää-räytyy esimerkiksi tulevien vuosien liikevaihdon tai voiton mukaan. Tämä ehdollinen lisäkauppahinta verotetaan sinä vuonna, jolloin lisäkauppahinnan määrä on varmistunut (TVL 110 a §). Luovutusvoittoa ei ehdollisen lisäkauppahinnan osalta veroteta kaupantekovuoden tulona silloinkaan, kun lisäkauppahinnan suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat kaupantekovuoden päättymisen jälkeen, mutta ennen kaupantekovuoden verotuksen päättymistä. Säännöstä sovelletaan lisäkauppahintoihin, joiden suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1.1.2026 tai sen jälkeen.

Työsuhdepolkupyörän verovapaus poistuu

Työsuhdepolkupyörän verovapaus poistuu verovuodesta 2026 alkaen. Edun verovapaus poistuu niiltä polkupyöräeduilta, joiden käyttöönoton työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen.

Työsuhdepolkupyörä on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka vuodessa niissä tilanteissa, joissa työntekijä ja työnantaja ovat sitoutuneet polkupyöräedun käyttöönottoon 23.4.2025 tai sitä ennen. Nämä polkupyöräedut ovat verovapaita sopimuskauden loppuun. Sopimuskausi loppuu, kun leasingsopimus päättyy, tai viimeistään 5 vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä tai kun ostettu pyörä on ollut 5 vuotta käytössä. Sopimuskausi loppuu myös, jos sopimusehtoihin tehdään muutoksia, työsuhdepyörä vaihtuu tai se siirretään toiselle työntekijälle tai toiselle työnantajalle.

Sähköauton latausetu

Työnantajan tarjoaman sähkö- tai hybridiauton latausedun verovapaus päättyy vuoden 2025 lopussa.

Sukupolvenvaihdoshuojennus ja alaikäinen perijä

Perintöverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta voi verovuodesta 2026 alkaen saada myös alaikäinen perijä. Vaikka alaikäinen perijä ei voi toimia osakeyhtiön toimitusjohtajana tai hallituksessa, alaikäisen perijän yritystoiminnan jatkamiseksi katsotaan myös se, jos hänen edunvalvojansa jatkaa yritystoimintaa osakeyhtiössä (PerVL 55.9 §). Edunvalvojan tulee toimia joko toimitusjohtajana tai osakeyhtiön hallituksessa.

Koulutuskorvaus

Työnantajan koulutuskorvaus päättyy vuoden 2025 lopussa.

Kirjoittaja: 
Jukka Koivumäki
Veroasiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari

Katso Jukan koulutukset ja kirjat.