Blogi: Liukumasaldo karkaa? Ylityötä vai liukuman käyttöä?
Pelisäännöt kuntoon ennen kuin ne muuttuvat riidaksi
Hyvin suunniteltu työaikajousto auttaa sovittamaan yhteen projektihuiput, keskittymistä vaativat tehtävät ja työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet. Samaan aikaan työaikajoustot ovat yksi yleisimmistä kiistanaiheista työpaikoilla. Jos käytännöt ovat epäselvät, syntyy nopeasti tulkintaeroja, ylityökiistoja, hallitsemattomia saldoja ja palkanlaskennan korjauskierroksia.
Kun työpaikalla puhutaan “liukumasta”, “joustosta” tai “pankista”, termit menevät helposti sekaisin. Eikä välttämättä ihan tarkkaan tiedetä, mistä joustovaihtoehdosta itse asiassa on kyse ja mitkä ovat sen pelisäännöt.
Kolme joustoa, kolme eri käyttötarkoitusta
Liukuva työaika sopii tilanteisiin, joissa työntekijä voi valita työpäivän aloitus- ja lopetusajan sovituissa rajoissa, mutta työnantaja määrittää työajan reunaehdot, esimerkiksi kiinteän työajan sekä saldorajat.
Joustotyöaika on tarkoitettu työhön, jossa työntekijä voi itsenäisesti päättää työajan sijoittelusta ja työn tekemispaikasta huomattavalta osin.
Työaikapankki puolestaan on “varasto”, johon voidaan siirtää sovittuja työaikaeriä ja pitää niitä myöhemmin vapaana.
Yhteinen nimittäjä näille kaikille on kuitenkin sama: jousto toimii vasta, kun se on dokumentoitu, ymmärretty ja johdettu – ei vain “annettu”.
Miksi työaikajoustojen kanssa ajaudutaan ongelmiin?
Tyypillinen ongelma ei ole se, että jouston käyttöönotto olisi ollut huono idea, vaan se, että joustovaihtoehtojen käyttötarkoitusta ja pelisääntöjä ei välttämättä tunneta. Tai ei pysähdytä miettimään, mikä vaihtoehto olisi paras juuri meidän työpaikalle.
Käytännössä kompastutaan usein siihen, että saldot elävät omaa elämäänsä. Liukumasaldoa kertyy kuin huomaamatta, kun kiirejakso venyy, eikä kukaan huomaa raja-arvojen ylittymistä ajoissa. Tällöin ollaan nopeasti tilanteessa, jossa kysymys ei ole vain arjen sujuvuudesta, vaan myös palkanmaksun, työnjohto-oikeuden ja tasapuolisen kohtelun hallinnasta.
Toinen tavallinen epäselvyys liittyy ylityön rajan “sumenemiseen”. Liukuvassa työajassa tai joustotyöajassa työntekijän oma-aloitteiset venymiset eivät automaattisesti muutu ylityöksi, vaan lisä- ja ylityön teettämiseen liittyy nimenomaisen sopimisen vaatimuksia ja rajauksia. Jos tätä ei pelisäännöissä avata, syntyy helposti kaksi rinnakkaista todellisuutta: työntekijän kokemus “minä tein ylitöitä” ja työnantajan näkemys “sinä käytit joustoa”.
Kolmas ongelmakohta liittyy esihenkilötyöhön – tai sen puutteeseen. Seuranta ja roolit jäävät epäselviksi. Ei ole selvää kuvaa siitä, kuka seuraa saldoja: esihenkilö, HR, palkanlaskenta vai työntekijä itse. Mitä tapahtuu, jos sovituissa rajoissa ei pysytä tai pelisääntöjä rikotaan? Ilman vastuita jousto muuttuu helposti joko hallitsemattomaksi tai näennäiseksi, jolloin jouston hyödyt menetetään.
Pienillä päätöksillä on iso vaikutus
Toimiva työaikamalli ei ole vain paperi, joka allekirjoitetaan ja unohdetaan. Se on myös arjen toimintamalli, joka näkyy esimerkiksi siinä, että palaverikäytännöt on sovitettu siihen, saldorajoihin reagoidaan ajoissa ja esihenkilö tietää, milloin hänen tulee nimenomaisesti sopia lisä- tai ylityöstä – ja milloin kyse on työntekijän jouston käytöstä.
Lisäksi työaikakirjanpidon ja joustomallin yhteensovittaminen vähentää virheitä ja varmistaa palkanmaksun myös poikkeustilanteissa. Työsuhteen päättyessä saldojen käsittely ei myöskään tule osapuolille yllätyksenä, vaan siitä on sovittu ennalta selkeästi.
Kun nämä asiat ovat kunnossa, työaikajousto tekee sen, mitä sen pitääkin: lisää joustoa, vähentää turhaa kitkaa ja parantaa ennustettavuutta.
Jos työpaikallasi on käytössä tai suunnitteilla liukuva työaika, joustotyöaika tai työaikapankki, paras tapa on käydä mallit läpi kokonaisuutena: mitä pitää sopia, mitä kannattaa sopia, miten seuranta järjestetään ja miten poikkeamat hoidetaan käytännössä.
Työajan pelikirja – liukumat, joustot ja työaikapankki -koulutuksessa käydään läpi juuri tämä: miten mallit rakennetaan lainmukaisesti ja arkea aidosti tukevasti niin, että saldot pysyvät hallinnassa ja ylityöt käsitellään oikein.
Koulutus järjestetään 3.2.2026 klo 9.00–11.00 etätoteutuksena, ja se on suunnattu erityisesti HR:lle ja esihenkilöille, jotka tarvitsevat selkeät pelisäännöt ja varmat käytännöt.
Parhain terveisin,
Kirsi Parnila
Johtava juristi Helsingin seudun kauppakamarista
Katso myös muut tulevat koulutukseni sekä tutustu kirjoihini.