Liikesalaisuudet – työntekijä ja salassapito

Julkisuudessa on ollut uutisia tapauksista, joissa yrityksistä on epäilty vuotaneen liikesalaisuuksia. Ääriesimerkki on turkulaista Meyer-telakkaa koskenut tapaus, jossa entisen telakkainsinöörin epäiltiin toimittaneen luvattomasti laivan piirustukset Kiinaan. Prosessissa telakka vaati 800 miljoonan euron vahingonkorvausta. Esimerkki osoittaa, että liikesalaisuuksiin voi liittyä merkittäviä taloudellisia intressejä.

Miten liikesalaisuuksia säännellään työsuhteeseen liittyen?

Työntekijän lojaliteettivelvoite

Työsuhteen niin sanotut sivuvelvoitteet, eli lojaliteettivelvoite, kilpailevan toiminnan kielto ja salassapitovelvollisuus, ovat voimassa työntekijän vapaa-aikanakin.

Lojaliteettivelvoitteella tarkoitetaan sitä, että työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea sellaista toimintaa, joka voi vahingoittaa työnantajaa, eli työntekijän on otettava toiminnassaan huomioon työnantajan etu ja näkökulma. Lojaliteettivelvoitteen sisältö riippuu paitsi työntekijän asemasta myös tilanteesta. Mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä enemmän häneltä voidaan edellyttää.

Liikesalaisuuksien suoja työsuhteessa ja liikesalaisuuslaki

Lojaliteettivelvoitteeseen kuuluu olennaisena osana salassapitovelvollisuus työnantajan liikesalaisuuksista. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia.

Tämä salassapitovelvollisuus ulottuu vain työsuhteen kestoaikaan, jos tiedot on saatu työsuhteen aikana oikeutetusti. Sen sijaan oikeudettomasti hankittuja tietoja ei saa ilmaista työsopimuksen päättymisen jälkeenkään. Työnantaja ja työntekijä voivat myös solmia erityisen salassapitosopimuksen, jolla salassapito voidaan ulottaa työsuhteen jälkeiseen aikaan.

Muussakin lainsäädännössä säädetään salassapidosta. Tällaisia lakeja ovat esimerkiksi liikesalaisuuslaki, rikoslaki ja yhteistoimintalaki. Niissä on omat säännöksensä tietojen salassapidosta, ja ne täydentävät työsopimuslain salassapitosäännöksiä.

Luottamuksellista tietoa suojataan myös esimerkiksi tietosuojasääntelyllä ja eri aloilla kuten tilintarkastus-, asianajo- sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Työnantaja voi antaa direktio-oikeutensa puitteissa ohjeistusta liikesalaisuuksiin liittyen.

Mikä on liikesalaisuus?

Liikesalaisuuslaissa määritellään liikesalaisuus. Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa

• a) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa
• b) jolla a alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa, ja
• c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Näiden kaikkien edellytysten tulee täyttyä, jotta kyseessä olisi liikesalaisuus. Työsopimuslaissa on nimenomainen viittaus liikesalaisuuslakiin.

Rikoslain suoja

Myös rikoslaissa suojataan liikesalaisuuksia. Rangaistaviksi on säädetty yritysvakoilu, yrityssalaisuuden rikkominen ja yrityssalaissuden väärinkäyttö sekä salassapitorikos ja -rikkomus. Myös teon yritys voi olla rangaistava.

Salassapitosopimukset

Salassapitosopimukset täydentävät työsopimuslain mukaista työntekijän salassapitovelvollisuutta. Salassapitovelvollisuus voidaan työsuhteen lisäksi ulottaa koskemaan myös työsuhteen jälkeistä aikaa joko työsopimuksella tai erillisellä liitteellä. Sopimus ei saa olla työntekijän kannalta kohtuuton.

Työnantajalla voi olla tarve suojata omien liikesalaisuuksiensa lisäksi myös konserniyhtiöiden ja asiakkaiden tiedot.

Sopimuksessa tulisi määritellä, mitkä tiedot kuuluvat salassapitovelvoitteen piiriin, esimerkiksi liikesalaisuudet ja muut mahdolliset tarkemmin määritellyt tiedot.

Sopimuksen kesto on usein sidottu siihen, mihin asti liikesalaisuuksilla on merkitystä työsuhteen jälkeen. Yli kahden vuoden pituisten sopimusten osalta oikeustila on epäselvä, ja pidemmät sopimukset saattavat helpommin tulla kohtuullistettavaksi.

Sopimuksiin otetaan yleensä sopimussakko; jos tätä ei ole, joudutaan osoittamaan sopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingon määrä, mikä on käytännössä hyvin vaikeaa. Työntekijöiden salassapitosopimuksissa sopimussakko voi olla lähtökohtaisesti enintään työntekijän rikkomushetkeä edeltäneen kuuden kuukauden palkka, tai jos työsuhde on päättynyt, välittömästi työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkka.

Vahingonkorvausvelvollisuutta voi täydentää velvoittamalla työntekijä sopimussakon lisäksi korvaamaan työnantajalle sopimusrikkomuksesta aiheutunut muu vahinko.

Sopimuksiin voi sisällyttää velvoitteen ilmoittaa työnantajalle, jos salassa pidettäviä tietoja on luvatta paljastunut ulkopuolisille tai salassapito on muuten vaarantunut.

Lisäksi voidaan sopia, että työntekijä on velvollinen luovuttamaan salassa pidettävän aineiston työnantajan niin vaatiessa.

Sopimuksista huolimatta on tärkeää, että työnantaja huolehtii liikesalaisuuksien suojaamisesta ja tietoa annetaan vain niille, jotka sitä tarvitsevat.

Joissain tapauksissa voidaan joutua arvioimaan salassapidon ja kilpailukiellon välistä suhdetta (KKO 2022:16).

Kilpailevan toiminnan kielto työsuhteen aikana

Kilpailevan toiminnan kielto liittyy lojaliteettivelvoitteeseen ja suojaa osaltaan työnantajan liikesalaisuuksia. Kilpailukielto on suoraan työsuhteen kautta voimassa, eikä siitä tarvitse erikseen sopia.

Lain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Lojaliteettivelvoite kattaa myös sen, että työntekijä ei saa työsuhteen aikana ryhtyä toimenpiteisiin, jotka valmistelevat kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimukset työsuhteen päättymisen jälkeen

Kilpailukiellosta työsuhteen päättymisen jälkeen voidaan sopia, jos työnantajalla on todellinen tarve rajoittaa kilpailua ja sopimuksen tekemiseen on erityisen painava syy.

Kilpailukieltosopimusta koskevat säännökset työsopimuslaissa ovat pakottavia eikä niistä voida sopia toisin.

Sivutoimista

Työntekijällä ei ole yleistä sivutoimikieltoa, mutta salassapitovelvollisuus on voimassa. Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus tehdä vapaa-aikanaan toista työtä, ellei tämä toinen työ kilpaile työnantajan työn kanssa. Työntekijän kanssa voidaan esimerkiksi sopia, että sivutoimet vaativat työnantajan luvan. Työnantaja voi kieltää sivutoimet, jos ne haittaavat päätyön hoitamista.